29.5.2009 Primavera Sound: Shellac, SunnO))), Vivian Girls, Extra Life, Throwing Muses etc. Parc del Forum, Barcelona
Eilinen blogipostaus jäi sitten uupumaan koska tässä kämpän vierellä olevassa Ali-Ali internet-paikassa näppäimistöt tuppaa olemaan vähän ghetossa kunnossa, eikä kirjoittamisesta tullut vittuakaan.
Eilinen blogipostaus jäi sitten uupumaan koska tässä kämpän vierellä olevassa Ali-Ali internet-paikassa näppäimistöt tuppaa olemaan vähän ghetossa kunnossa, eikä kirjoittamisesta tullut vittuakaan.
Jaahas. Perjantai. Huh huh. No ensinnäkin Shellac. Bändi veti samalla lavalla kuin viime vuonna ja about samaan aikaan, ja taaskin parasta ikinä. Tämä chicagolaistriohan on vähän kuin näiden festareiden housebändi, ja yleisötungoksen perusteella se olisi voninut vetää huomattavasi isommalla lavalla kuin ATP. Steve Albini
yhdistää äänittäjän ominaisuudessa hiton monta Primaverassa soittanutta yhtyettä ja jos ei muuten niin tinkimätön indieasenteensa on ollut esikuva monelle. Parasta Shellacissa on kuitenkin se, että siinä yhdistyy tappohyvä soitanto älyhyviin biiseihin. The End of Radio on varsinkin livenä jotain käsittämättömän hienoa. Can you hear me now! Settiin sisältyi myös eräs obskyyrimpi, chicagolaisen Lounge Act -klubia varten aikoinaan tehty kokoelmaraita. Tässä tuli myös vähän jokaista keikkaa hämmentänyt kielimuuri vastaan. Kun Albini kysyi yleisöltä kuinka moni on Chicagosta kotoisin, joka toinen käsi nousi ylös. Tähän Steve lakonisesti että "I don´t believe you".
yhdistää äänittäjän ominaisuudessa hiton monta Primaverassa soittanutta yhtyettä ja jos ei muuten niin tinkimätön indieasenteensa on ollut esikuva monelle. Parasta Shellacissa on kuitenkin se, että siinä yhdistyy tappohyvä soitanto älyhyviin biiseihin. The End of Radio on varsinkin livenä jotain käsittämättömän hienoa. Can you hear me now! Settiin sisältyi myös eräs obskyyrimpi, chicagolaisen Lounge Act -klubia varten aikoinaan tehty kokoelmaraita. Tässä tuli myös vähän jokaista keikkaa hämmentänyt kielimuuri vastaan. Kun Albini kysyi yleisöltä kuinka moni on Chicagosta kotoisin, joka toinen käsi nousi ylös. Tähän Steve lakonisesti että "I don´t believe you".Yksi Albinin tuoreimmista levyprojekteista on 
tuottajanpesti Pulp-keulahahmo Jarvis Cockerin uudella levyllä. Charmantin suulas brittiboohemi keekoilikin Estrella Damm lavalla oikein viihdyttävästi. Varsinkin uuden levyn rokkivedot toimivat. Kuivaa brittihuumoria tihkuvat välispiikit taas olivat hieman helmiä sioille -osastoa kun niin harva ymmärsi mitään niistä. Sieltä tuli esimerkiksi klassinen Monty Python -läppä. Jarvis lukee lapulta jotain äärimmäisen kököllä espanjalla, jonka piti tarkoittaa että "My hovercraft is full of eels". Heh heh.
tuottajanpesti Pulp-keulahahmo Jarvis Cockerin uudella levyllä. Charmantin suulas brittiboohemi keekoilikin Estrella Damm lavalla oikein viihdyttävästi. Varsinkin uuden levyn rokkivedot toimivat. Kuivaa brittihuumoria tihkuvat välispiikit taas olivat hieman helmiä sioille -osastoa kun niin harva ymmärsi mitään niistä. Sieltä tuli esimerkiksi klassinen Monty Python -läppä. Jarvis lukee lapulta jotain äärimmäisen kököllä espanjalla, jonka piti tarkoittaa että "My hovercraft is full of eels". Heh heh.
Albini-aasinsilta säilyy myös ritualistiseen kaapudrone-doom hörhökaksikko SunnO))):iin siten, että mies oli aikoinaan äänittämässä näiden aikaisempaa bändiä Burning Witchiä. Tällä kertaa suristiin hieman spessutunnelmissa sillä, kaksikko soitti Grimmrobe Demos -levynsä 
kokonaisuudessaan. Kyllähän tuota olisi voinut varttia kauemminkin kuunnella, mutta veri veti Throwing Musesin keikalle Rockdeluxiin, jossa Kristin-täti oli hyvin vihaisella tuulella. Enpä olisi uskonut että trio vetäisi biisinsä näin aggressiivisella punk-otteella. Suurempia odotuksia ei ollut mutta veto oli ehdottomasti festareiden kovimpia.
kokonaisuudessaan. Kyllähän tuota olisi voinut varttia kauemminkin kuunnella, mutta veri veti Throwing Musesin keikalle Rockdeluxiin, jossa Kristin-täti oli hyvin vihaisella tuulella. Enpä olisi uskonut että trio vetäisi biisinsä näin aggressiivisella punk-otteella. Suurempia odotuksia ei ollut mutta veto oli ehdottomasti festareiden kovimpia.Ainoa näkemäni Auditori-keikka tänä vuonna oli newyorkilaisviisikko Extra Lifen monimutkaisen kiemurainen progetäsmäily alkuillassa. Ehkä piirun verran liian artsua kamaa välillä, mutta propsit siitä että musiikkinsa ei tasan kuulosta miltään muulta. Kuvitelkaa jonkinlainen hämärä kombinaatio Final Fantasystä, Shellacista ja Toolista niin saatte etäisen kuvan siitä miltä tuo kuulostaa. Kompleksisesta äärimmäisen 
yksinkertaiseen, mutta toimivaan. Vivian Girlsin keikka Pitchfork-lavalla oli juuri sitä kaipasi päästäkseen festaritunnelmaan. Todellinen piristyruiske, josta tuli heti hyvälle tuulelle. Hiton hyviä biisejä, energistä soittoa ja mimmit olivat niin ilopillereitä lavalla. Viimeisissä biiseissä vaihtoivat vielä kaikkia soittimia keskenään. On vaikea olla kuulostamatta seksistiseltä, mutta trion punapäinen basisti Kickball Katy on vaan niiiin hotti. I´d have her babies.
yksinkertaiseen, mutta toimivaan. Vivian Girlsin keikka Pitchfork-lavalla oli juuri sitä kaipasi päästäkseen festaritunnelmaan. Todellinen piristyruiske, josta tuli heti hyvälle tuulelle. Hiton hyviä biisejä, energistä soittoa ja mimmit olivat niin ilopillereitä lavalla. Viimeisissä biiseissä vaihtoivat vielä kaikkia soittimia keskenään. On vaikea olla kuulostamatta seksistiseltä, mutta trion punapäinen basisti Kickball Katy on vaan niiiin hotti. I´d have her babies.
Piristävää oli niin ikään kanadalaispunkkareiden Fucked Upin veto kaikkein syrjäisimmällä Ray Ban-Vice-lavalla. Kaljupäinen isomahainen laulaja oli huumor´miehiä. "You think I´ve lost weight? I´ve been working out. Breastfeeding." Spiritualizedia ei tällä kertaa oikein jaksanut yhtään, vaikka veti todella liekehtivän setin syksyllä Tavastialla. Vähän liian valium-kamaa näihin kemuihin.
Huomenna sitten lauantaista enempää. Nyt kohti päätösklubia ja John Mausia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti